Tyhjän paperin syndrooma

Kirjoitettu: Kirjoittaja: Kommentteja: 0

Jokainen meistä on varmasti jossakin vaiheessa elämää tuskaillut tekstin kirjoittamisen kanssa. Jotakin pitäisi saada paperille, mutta missä kaikki hyvät ideat piileksivät? Ajatukset harhailevat ihan muualla kuin missä pitäisi. Tyhjä paperikin tuntuu vain naureskelevan ilkeästi kirjoittajaparalle. Me kaikki emme ole Kalle Päätaloja, mutta jokainen pystyy välttämään tyhjän paperin syndrooman muutamalla hyvin yksinkertaisella keinolla.

Kokoa ajatuksiasi paperille

Tekstien kirjoittaminen kannattaa usein aloittaa sillä, että kokoaa kaikenlaisia aihepiiristä mieleen tulevia asioita paperille. Tässä vaiheessa ei tarvitse vielä tuottaa kokonaisia lauseita, vaan yksittäiset sanat, kuvat tai muunlaiset raapustukset riittävät. Listaa asioita ylös mieluummin liikaa kuin liian vähän. Pidä koko ajan tekstisi kohdeyleisö mielessä; millaisista asioista tekstisi potentiaaliset lukijat ovat kiinnostuneita ja minkä tyylisistä teksteistä he pitävät.

Kun olet saanut koottua riittävästi ajatuksia paperille, koeta pohtia, mitkä asiat liittyvät selvästi toisiinsa. Yhdistä samantyyppiset asiat keskenään (käsitekartta voi olla tässä oiva apuväline), ja tekstisi rakenne alkaa vähitellen muodostua. Tämä työvaihe voi tuntua turhalta, mutta se helpottaa kokonaisuuden hahmottamista sekä luo usein hyvän pohjan ja rungon tekstillesi.

Sitten voit alkaa muodostaa kokonaisia virkkeitä ja tekstikappaleita listaamiesi sanojen ympärille. Tee tekstistäsi ensin raakaversio, lue se muutaman kerran läpi ja muokkaa siitä vähitellen valmis tekstikokonaisuus.

Hanki lisätietoa aihepiiristä

Jos oma näkökantasi tiettyyn aihepiiriin on turhan rajoittunut, hanki asiasta lisätietoa. Tällöin kannattaa suunnata esimerkiksi kirjastoon tai internetin ihmeelliseen maailmaan. Muista kuitenkin lähdekritiikki, erityisesti etsiessäsi tietoa internetistä. Muodosta lähdeaineistosta omanlaisesi kokonaisuus – älä plagioi.

Älä ole liian kriittinen tekstillesi

Erityisesti kokeneemmat kirjoittajat sortuvat tähän usein. Pieni kriittisyys omaa tekstiä kohtaan yleensä auttaa tekemään tekstistä entistä paremman, mutta jos riman asettaa liian korkealle, luomisen tuska iskee yleensä pahasti päälle.

On hyvä pitää mielessä, että oma teksti on yleensä se, jolle on kaikkein kriittisin. Vaikka tekstisi ei mielestäsi olisi täydellistä, muiden silmissä se voi silti näyttää erittäin hyvältä. Sitä paitsi täydellistä tekstiä ei ole olemassa. Kuka ylipäätänsä määrittelee sen, millainen teksti on täydellinen? Maailmasta löytyy aina ihmisiä, jotka olisivat ilmaisseet jonkun tekstissäsi olevan asian toisella tavalla, vaikka sinunkin ilmaisusi olisi aivan yhtä hyvä. Ole siis armollinen itsellesi ja tekstillesi.

Jaa ajatuksia muiden kanssa

Tekstien kirjoittamisen ei tarvitse aina olla yksinäistä puurtamista. Toisinaan voi olla hyvä keskustella kirjoituksen aihepiiristä muiden ihmisten kanssa. Heiltä voi saada hyviä ideoita ja uusia näkökohtia, joiden avulla kirjoittamisen umpisolmut saattavat aueta hyvinkin vaivattomasti.

Omia tekstejään kannattaa myös antaa kavereiden tai muiden tuttavien luettaviksi, sillä omalle tekstilleen tulee helposti sokeaksi. Älä kuitenkaan varasta muiden ideoita (ainakaan ilman lupaa) vaan sovella niitä omien ajatustesi kautta.

Pidä taukoja

Tekstistä tulee harvoin täysin valmista yhdellä istumalla. Jo parin tunnin työrupeama ilman taukoja alentaa suorituskykyäsi ja altistaa virheille. Pidä siis taukoja riittävän usein. Koeta saada ajatuksesi muualle tauon ajaksi. Jos mahdollista, käy tauon aikana haukkaamassa raitista ilmaa ja suorita pieni taukojumppa – siitä aivosi ja koko kehosi pitävät. Liikunta ylipäätänsä pitää mielen ja kehon vireänä, joten ota se osaksi jokapäiväistä elämääsi. Muista pitää energiatasosi riittävänä syömällä ja juomalla tarpeeksi päivän aikana.

Vaihda työympäristöä

Työpöytä neljän seinän sisällä ei välttämättä aina ole se kaikkein otollisin työskentely-ympäristö. Kannattaa kokeilla ottaa muistiinpanovälineet kainaloon ja suunnata esimerkiksi luonnon helmaan. Luonto kaikkine upeine maisemineen, puhtaine tuoksuineen ja kauniine äänineen on todella inspiroiva ympäristö monenlaiseen työskentelyyn. Samalla aivosi saavat kaipaamaansa raitista ilmaa, ja sen myötä aivotyöskentelysi voi tehostua merkittävästikin.

Välillä on muutenkin hyvä jättää tietokone työpöydälle ja kokeilla muunlaisia työskentelytapoja, kuten muistiinpanojen tekemistä kynällä lehtiöön – siitä silmäsi pitävät.

Kuuntele musiikkia

Musiikilla on kummallinen rentouttava ja inspiroiva voima. Se selvästikin aktivoi aivoja ja antaa tilaa uusille ajatuksille. Musiikkityyli kannattaa valita oman mielentilan ja omien mieltymysten mukaan. Musiikki ei kuitenkaan saa olla liian hallitsevaa, sillä muuten se saattaa vetää liikaa huomiota puoleensa. Useimmiten parhaiten toimii rauhallinen musiikki, jossa ei ole sanoja.

Nuku yön yli

Hyvin nukutun yön aikana aivot käsittelevät ja järjestelevät kuluneen päivän tapahtumia, minkä ansiosta asiat näyttävät usein seuraavana päivänä paljon selkeämmiltä. Toisinaan aamulla herättyä mielessä saattaa pyöriä jokin ”kuningasidea” – kirjoita se heti ylös, ettei se pääse unohtumaan. Myös pienet päivänokoset saattavat auttaa asiaan.

Turvaudu ammattilaisen apuun

Meitä ihmisiä on erilaisia – toiset ovat matemaattisesti lahjakkaita, toiset taas kielellisesti. Jos tekstien kirjoittaminen osoittautuu ylitsepääsemättömän vaikeaksi, yksi vaihtoehto on antaa sisällöntuotanto ammattitaitoisen kieliasiantuntijan tehtäväksi. Kieliasiantuntijat ovat tottuneet kirjoittamaan erilaisia tekstejä ja pystyvät tuottamaan selkeitä kokonaisuuksia lähes aiheesta kuin aiheesta. Antamalla tekstintuottamisen ammattilaisen hoidettavaksi voit itse keskittyä omaan ydintoimintaasi.

Apina miettimässä

Tekstin tuottaminen voi toisinaan aiheuttaa tikkuja kynsien alle.

Avatar photo

Tietoja kirjoittajasta

Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. Hän on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.