Kieliluotsi
Kieliluotsin lokikirjassa julkaistaan blogikirjoituksia kielestä ja sen ilmiöistä sekä Kieliluotsille ajankohtaisista asioista. Lokikirjasta löytyy myös suomen kieliopin hankalia kohtia käsitteleviä käytännön kielivinkkejä. Vastaamme mielellämme kommentteihinne ja aiheeseen liittyviin kysymyksiinne, joten kerrottehan ajatuksenne meille!
Internet on avannut monia uusia mahdollisuuksia kielten opiskeluun. Sieltä löytyy jos jonkinlaista materiaalia kielten itseopiskeluun sähköisistä sanakirjoista ja käännöstyökaluista interaktiivisiin harjoitustehtäviin ja opetusvideoihin. Itseopiskelun lisäksi on tärkeää päästä kommunikoimaan oikeiden, mieluiten opiskeltavaa kieltä äidinkielenään puhuvien ihmisten kanssa.
Harmittelin suomen kielen päivänä julkaistussa lokikirjoituksessani tuota päivää juhlistavan leivoksen puuttumista. Nyt asia on korjattu: virallinen Agricola-leivos on valittu! Kaurakeksipohjaisen, marenkisen puolukka-valkosuklaaleivoksen on kehittänyt Heidi Harjula, jonka leivontaresepteihin voi tutustua tarkemmin hänen pitämässään Makeaa murmelin täydeltä -blogissa. Agricola-leivos on suunniteltu niin, että sen valmistaminen onnistuu myös kotikeittiössä (ks. resepti täältä).
Kevään kynnyksellä luonto herää ja puutarhatöiden kiireisin aikakausi alkaa. Viherpeukalot havahtuvat talviunestaan ja kaivavat puutarhanhoitovälineensä nopeasti esille kukan- ja marjankuvat silmissään kiiluen. Samoihin aikoihin myös puutarhanhoitoon liittyvä kirjallisuus valloittaa kirjakaupat ja kirjastojen uutuushyllyt.
Kevään suurin juhla, pääsiäinen, koittaa joka vuosi kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäisenä syödään yleensä monenlaisia erikoisherkkuja, joista Suomessa suosituimmat ovat mämmi ja pasha. Toki pääsiäisenä kuluu myös suklaata ja kananmunia, mutta niitä syödään muutenkin ympäri vuoden. Siksi mämmi ja pasha ansaitsevat erityishuomion myös minulta kieliasiantuntijana tähän aikaan vuodesta.
Suomen lippu liehuu tänään 9.4. lipputangoissa, mutta luultavasti harva tietää, minkä vuoksi. Tänään on kuitenkin aihetta juhlaan: on suomen kielen päivä! Suomen kielen päivä tuli kalentereihin jo vuonna 1978, mutta siihen ei ole koskaan liittynyt mitään erityispiirteitä liputtamisen lisäksi. Suomen kielen päivänä ei pidetä yleensä minkäänlaisia juhlia, eikä silloin syödä mitään erityisiä leivoksia. Se on kuin mikä tahansa muu päivä, vaikka aihetta juhlaan kyllä olisi.
Toisesta maailmansodasta on kirjoitettu röykkiöittäin kirjoja vuosikymmenien aikana. Ja koska uudetkin sukupolvet ovat kiinnostuneita noista Euroopan historiaa mullistaneista vuosista, julkaisujen määrä ei luultavasti pienene vielä lähivuosinakaan.