{"id":1038,"date":"2018-03-05T12:32:55","date_gmt":"2018-03-05T10:32:55","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?p=1038"},"modified":"2018-03-05T13:54:35","modified_gmt":"2018-03-05T11:54:35","slug":"aija-hyva-amma-paha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/","title":{"rendered":"\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha"},"content":{"rendered":"<p>Suomen yleiskieless\u00e4 puhutaan miehist\u00e4 ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termej\u00e4. Miehiin viittaavia sanoja <em>ukko<\/em> ja <em>\u00e4ij\u00e4<\/em> pidet\u00e4\u00e4n usein positiivisina mutta naisiin viittaavia <em>akkaa<\/em> ja <em>\u00e4mm\u00e4\u00e4<\/em> negatiivisina. Miss\u00e4 tasa-arvo?<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<h2>Ukko ylijumala oli aikamoinen \u00e4ij\u00e4<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-jumala.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1039\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-jumala.jpg\" alt=\"Ukko-jumala\" width=\"1200\" height=\"901\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-jumala.jpg 1200w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-jumala-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-jumala-768x577.jpg 768w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-jumala-1024x769.jpg 1024w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-jumala-624x469.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a>Ukkoa palvottiin muinoin Suomessa hyvin suuressa m\u00e4\u00e4rin. Ukko oli ylijumala, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si koko el\u00e4m\u00e4n tahdin. Ehk\u00e4p\u00e4 ei sitten ole ihme, ett\u00e4 h\u00e4nen nimess\u00e4\u00e4n on yh\u00e4 edelleen positiivinen kaiku ja miehet ovat mielell\u00e4\u00e4n ukkoja. Usein he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ukko-nimityst\u00e4 my\u00f6s poikavauvoistaan hyvinkin ylpein\u00e4. Naisetkin saattavat puhua ukoistaan tarkoittaen sill\u00e4 sek\u00e4 miehi\u00e4\u00e4n ett\u00e4 poikiaan, mutta miehist\u00e4 puhuttaessa s\u00e4vy ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina positiivinen.<\/p>\n<p>Jostain syyst\u00e4 yleiskieless\u00e4 ukko on kuitenkin s\u00e4ilytt\u00e4nyt plussamerkkins\u00e4; ehk\u00e4p\u00e4 juuri vauvojen ansiosta tai sitten sen, ett\u00e4 miehille ukko-nimitys on yleens\u00e4 positiivinen. Toki hymyilevill\u00e4 lumiukoilla voi my\u00f6s olla osuutta asiaan.<\/p>\n<p>\u00c4ij\u00e4-nimitys on noussut viime vuosina ihan uuteen lentoon. On \u00e4ij\u00e4ruokaa ja \u00e4ij\u00e4joogaa, ja \u00e4ij\u00e4n\u00e4 on eritt\u00e4in hienoa olla. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kaikki itse\u00e4\u00e4n kunnioittavat miehet haluavat olla \u00e4iji\u00e4 ja kutsuvat poikiaankin \u00e4ijiksi. \u00c4ij\u00e4n\u00e4 on trendin huipulla!<\/p>\n<h2>Juoru\u00e4mm\u00e4t ja noita-akat<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/akka.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1040\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/akka.jpg\" alt=\"Noita-akka\" width=\"1500\" height=\"1125\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/akka.jpg 1500w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/akka-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/akka-768x576.jpg 768w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/akka-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/akka-624x468.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 1500px) 100vw, 1500px\" \/><\/a>\u00c4ij\u00e4n parina murteissa on \u00e4mm\u00e4. Jotenkin on vaikea kuvitella, ett\u00e4 naiset hehkuttaisivat \u00e4mm\u00e4n\u00e4 oloa niin paljon kuin miehet nyky\u00e4\u00e4n \u00e4ijyytt\u00e4\u00e4n. \u00c4mm\u00e4ss\u00e4 on jostakin syyst\u00e4 hyvin negatiivinen s\u00e4vy, aivan kuten ukko-sanan parissa eli akassa.<\/p>\n<p>Akka ja \u00e4mm\u00e4 miellet\u00e4\u00e4n usein hampaattomiksi, juoruileviksi harmaahapsiksi, joilla on r\u00e4\u00e4kyv\u00e4 \u00e4\u00e4ni ja hurjankuuloinen nauru. En ole kuullut kenenk\u00e4\u00e4n kutsuvan tytt\u00f6vauvaansa tai taaperoik\u00e4ist\u00e4 neitokaistaan akaksi tai \u00e4mm\u00e4ksi, ja ihmettelisin kyll\u00e4 suuresti, jos kuulisin. Sen verran negatiivisia nuo molemmat termit ovat.<\/p>\n<p>Mahtaisiko syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ep\u00e4tasa-arvoon olla se, ett\u00e4 miehet saattavat usein puhua naisista negatiiviseen s\u00e4vyyn? Juoru\u00e4mm\u00e4 ja noita-akka ovat yleiskieleen kuuluvia sanoja, jotka eiv\u00e4t kovinkaan paljon imartele kohdettaan. Koska kirja- ja yleiskieli ovat syntyneet suurimmaksi osaksi miesten vaikutuksesta, ukko ja \u00e4ij\u00e4 ovat positiivisia sanoja mutta akka ja \u00e4mm\u00e4 negatiivisia. Voisiko asia tosiaan olla noin?<\/p>\n<h2>Ukkomies muttei akkanainen<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukkomies-ja-akkanainen.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1041\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukkomies-ja-akkanainen.jpg\" alt=\"Ukkomies ja akkanainen\" width=\"1200\" height=\"891\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukkomies-ja-akkanainen.jpg 1200w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukkomies-ja-akkanainen-300x223.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukkomies-ja-akkanainen-768x570.jpg 768w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukkomies-ja-akkanainen-1024x760.jpg 1024w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukkomies-ja-akkanainen-624x463.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a>Viel\u00e4 yksi kummallisuus, johon er\u00e4s yst\u00e4v\u00e4ni kiinnitti huomiota avioiduttuaan muutama vuosi sitten: Kun mies menee naimisiin, h\u00e4nest\u00e4 tulee ukkomies. Saman periaatteen mukaan naisesta pit\u00e4isi tulla akkanainen. Mutta eip\u00e4 sellaista termi\u00e4 ole suomen kieless\u00e4 k\u00e4ytetty ainakaan kovin laajalti.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4p\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sitten vain tyyty\u00e4 siihen, ett\u00e4 miehet m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t tahdin ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toisistaan monenlaisia yleisnimi\u00e4, joista kaikki ovat positiivisia. Me naiset saamme tyyty\u00e4 olemaan vain naisia, jos emme halua negatiivista leimaa otsaamme. Ja vaikka meill\u00e4 olisi ukkomies rinnallamme, emme silti saa edes akkanaisen arvonime\u00e4. N\u00e4ink\u00f6 ep\u00e4tasa-arvoinen suomen kieli tosiaan on?<\/p>\n<p>Ep\u00e4tasa-arvoa lievent\u00e4nee kuitenkin joka vuosi 8.3. vietett\u00e4v\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4\u00a0\u2013 miehill\u00e4h\u00e4n ei vastaavaa ole. Kieliluotsi toivottaakin oikein tasa-arvoista naistenp\u00e4iv\u00e4\u00e4 kaikille, my\u00f6s akoille ja \u00e4mmille!<\/p>\n<div id=\"attachment_1042\" style=\"width: 1310px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka.jpg\"><img aria-describedby=\"caption-attachment-1042\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-1042 size-full\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka.jpg\" alt=\"Ukko ja akka\" width=\"1300\" height=\"975\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka.jpg 1300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka-768x576.jpg 768w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka-624x468.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 1300px) 100vw, 1300px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1042\" class=\"wp-caption-text\">Akka\/\u00e4mm\u00e4 ja ukko\/\u00e4ij\u00e4 kes\u00e4tunnelmissa!<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen yleiskieless\u00e4 puhutaan miehist\u00e4 ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termej\u00e4. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja \u00e4ij\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja \u00e4mm\u00e4\u00e4 negatiivisina. Miss\u00e4 tasa-arvo?<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1043,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[9,141,38,162,54,73],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v20.13 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha \u2013 Kieliluotsin lokikirja<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Suomen yleiskieless\u00e4 puhutaan miehist\u00e4 ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termej\u00e4. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja \u00e4ij\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja \u00e4mm\u00e4\u00e4 negatiivisina. Miss\u00e4 tasa-arvo?\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha \u2013 Kieliluotsin lokikirja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomen yleiskieless\u00e4 puhutaan miehist\u00e4 ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termej\u00e4. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja \u00e4ij\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja \u00e4mm\u00e4\u00e4 negatiivisina. Miss\u00e4 tasa-arvo?\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kieliluotsin lokikirja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-03-05T10:32:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-03-05T11:54:35+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka-artikkelikuva.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jutta Posti\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jutta Posti\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/\",\"name\":\"\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha \u2013 Kieliluotsin lokikirja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website\"},\"datePublished\":\"2018-03-05T10:32:55+00:00\",\"dateModified\":\"2018-03-05T11:54:35+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3\"},\"description\":\"Suomen yleiskieless\u00e4 puhutaan miehist\u00e4 ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termej\u00e4. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja \u00e4ij\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja \u00e4mm\u00e4\u00e4 negatiivisina. Miss\u00e4 tasa-arvo?\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/\",\"name\":\"Kieliluotsin lokikirja\",\"description\":\"havaintoja kielest\u00e4 ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3\",\"name\":\"Jutta Posti\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg\",\"caption\":\"Jutta Posti\"},\"description\":\"Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. H\u00e4n on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\"],\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/author\/jutta_jarvansalo\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha \u2013 Kieliluotsin lokikirja","description":"Suomen yleiskieless\u00e4 puhutaan miehist\u00e4 ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termej\u00e4. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja \u00e4ij\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja \u00e4mm\u00e4\u00e4 negatiivisina. Miss\u00e4 tasa-arvo?","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha \u2013 Kieliluotsin lokikirja","og_description":"Suomen yleiskieless\u00e4 puhutaan miehist\u00e4 ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termej\u00e4. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja \u00e4ij\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja \u00e4mm\u00e4\u00e4 negatiivisina. Miss\u00e4 tasa-arvo?","og_url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/","og_site_name":"Kieliluotsin lokikirja","article_published_time":"2018-03-05T10:32:55+00:00","article_modified_time":"2018-03-05T11:54:35+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":1000,"url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2018\/03\/ukko-ja-akka-artikkelikuva.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jutta Posti","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jutta Posti","Arvioitu lukuaika":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/","name":"\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha \u2013 Kieliluotsin lokikirja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website"},"datePublished":"2018-03-05T10:32:55+00:00","dateModified":"2018-03-05T11:54:35+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3"},"description":"Suomen yleiskieless\u00e4 puhutaan miehist\u00e4 ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termej\u00e4. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja \u00e4ij\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja \u00e4mm\u00e4\u00e4 negatiivisina. Miss\u00e4 tasa-arvo?","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/aija-hyva-amma-paha\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"\u00c4ij\u00e4 hyv\u00e4, \u00e4mm\u00e4 paha"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/","name":"Kieliluotsin lokikirja","description":"havaintoja kielest\u00e4 ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3","name":"Jutta Posti","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg","caption":"Jutta Posti"},"description":"Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. H\u00e4n on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.","sameAs":["https:\/\/www.kieliluotsi.fi"],"url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/author\/jutta_jarvansalo\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1038"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1071,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038\/revisions\/1071"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1043"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}