{"id":232,"date":"2014-07-27T18:38:49","date_gmt":"2014-07-27T15:38:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?p=232"},"modified":"2018-03-05T13:15:40","modified_gmt":"2018-03-05T11:15:40","slug":"kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/","title":{"rendered":"Kouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Pohjoismaihin kuuluvat Suomen (johon sis\u00e4ltyy Ahvenanmaa) lis\u00e4ksi Ruotsi, Norja, Tanska (johon sis\u00e4ltyv\u00e4t Gr\u00f6nlanti ja F\u00e4rsaaret) sek\u00e4 Islanti. Vaikka valtioita ei ole monta, Pohjoismaissa puhutaan kolmen eri kielikunnan kieli\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Suomi, me\u00e4nkieli ja saamelaiskielet kuuluvat suomalais-ugrilaisen kielikunnan suomalaiseen haaraan. Pohjoisgermaaniset kielet ruotsi, norja, tanska, islanti ja f\u00e4\u00e4ri taas ovat indoeurooppalaisen kielikunnan j\u00e4seni\u00e4. Islanti, f\u00e4\u00e4ri ja jotkut L\u00e4nsi-Norjassa puhuttavat murteet edustavat l\u00e4nsipohjoismaista haaraa; tanska, norja ja ruotsi ovat it\u00e4pohjoismaisia eli skandinaavisia kieli\u00e4. Gr\u00f6nlannin kieli puolestaan kuuluu eskimo-aleuttilaiseen kielikuntaan.<\/p>\n

Kouluruotsilla ei aina p\u00e4rj\u00e4\u00e4<\/h2>\n

Usein sanotaan, ett\u00e4 suomalaisten kannattaisi ottaa kouluruotsi tosissaan, jotta yhteisty\u00f6 muiden Pohjoismaiden edustajien kanssa olisi helpompaa. Olen ehk\u00e4 nuorena ajatellut itsekin samoin, mutta omat kielikokemukseni Skandinaviasta ovat ajan my\u00f6t\u00e4 muuttaneet mieleni. Vaikka sain koulussa ruotsista aina kymppej\u00e4, ruotsinkielentaitoni ei ollut mik\u00e4\u00e4n avain pohjoismaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Asia saattaa pikemminkin olla p\u00e4invastoin; liian hyv\u00e4 suomenruotsin taito voi olla Skandinaviassa jopa haitta!<\/p>\n

V\u00e4ite on melko jyrkk\u00e4, mutta se on my\u00f6s perusteltavissa. Olen itse matkaillessani huomannut, ett\u00e4 monet ruotsalaiset puhuvat suomalaisten kanssa mieluummin englantia kuin ruotsia. Syyt\u00e4 siihen ei ole helppo tiet\u00e4\u00e4; haluavatko ruotsalaiset vain olla yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 suomalaisia kohtaan ja ovat siksi puhumatta \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n tasavertaisuuden nimiss\u00e4, vai haluavatko hekin ottaa ulkomaalaistapaamisen kieliharjoitteluna? Vai eiv\u00e4tk\u00f6 he vain yksinkertaisesti viitsi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suomenruotsia? Kielelliset erot ruotsinruotsin ja suomenruotsin v\u00e4lill\u00e4 eiv\u00e4t nimitt\u00e4in ole niin suuret, etteiv\u00e4tk\u00f6 kielten puhujat ymm\u00e4rt\u00e4isi toisiaan.<\/p>\n

Norjassa kouluruotsia saatetaan kammoksua<\/h2>\n

Norjassa minulle on ollut kouluruotsista jopa haittaa. Monet norjalaiset eiv\u00e4t nimitt\u00e4in halunneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, usein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n periaatteesta. Er\u00e4skin norjalainen kysyi: \u201dOlisiko suomalaisista muka helppoa tai mukavaa, jos ven\u00e4l\u00e4iset yritt\u00e4isiv\u00e4t puhua heid\u00e4n kanssaan viroa? Se on t\u00e4ysin verrattavissa siihen, ett\u00e4 suomalaiset yritt\u00e4v\u00e4t puhua norjalaisille suomenruotsia.\u201d<\/p>\n

Kommentista k\u00e4y hyvin ilmi my\u00f6s norjalaisten yleinen suhtautuminen suomalaisiin, eik\u00e4 ruotsin puhuminen Norjassa ainakaan nosta suomalaisten l\u00e4hes olematonta arvostusta. Niinp\u00e4 min\u00e4kin opettelin norjan kielen mahdollisimman pian, ja statukseni nousi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, vaikka aksenttini onkin edelleen suomalainen. Parempi kuitenkin norjaa suomalaisella aksentilla kuin ruotsia, tuntuvat norjalaiset ajattelevan.<\/p>\n

Muista pohjoismaisista kielist\u00e4 minulla ei ole niin syv\u00e4llist\u00e4 kokemusta. Norjassa asuessani yst\u00e4vystyin kyll\u00e4 parin tanskalaisen kanssa, ja kommunikointi sujui melko hyvin siten, ett\u00e4 he puhuivat minulle tanskaa ja min\u00e4 heille norjaa. Tanskalaisia ei siis tuntunut yht\u00e4\u00e4n h\u00e4iritsev\u00e4n se, ett\u00e4 heille puhuttiin \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u201d kielt\u00e4.<\/p>\n

Yksi syy saattoi olla se, ett\u00e4 asuimme kaikki Norjassa. Toisaalta norja ja tanska ovat kielin\u00e4 melko l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, kun taas ruotsi on hieman kaukaisempi ja siten erilaisempi kieli kuin nuo kaksi skandinaavinaapuriaan. Norjan kirjakieli jopa perustuu tanskan kirjakieleen, kun taas ruotsalaisten on usein vaikeaa saada tanskasta selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Norjassa puhutaan todella paljon murteita, joista toiset muistuttavat enemm\u00e4n tanskaa ja toiset taas ruotsia. Norjalaiset ovat kuitenkin tottuneet murre-eroihin, ja sen ansiosta he my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t naapurikieli\u00e4\u00e4n mainiosti (ainakin niin halutessaan). Norja toimiikin tavallaan jonkinlaisena v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ruotsin ja tanskan v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s er\u00e4\u00e4t tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 juuri norjalaisten on helpointa kommunikoida toisten skandinaavien kanssa.<\/p>\n

Voittaja on norja<\/h2>\n

Suomessa puhuttavasta ruotsista ei siis ole minun kokemusteni mukaan ollut juurikaan hy\u00f6ty\u00e4 Pohjoismaissa, etenk\u00e4\u00e4n Norjassa. Sen sijaan norjan kielen taito on tullut monta kertaa tarpeeseen muissakin yhteyksiss\u00e4 kuin norjalaisten parissa. Lis\u00e4ksi el\u00e4m\u00e4 Norjassa ilman norjankielentaitoa olisi varmasti ollut henkisesti hyvin raskasta. Niinp\u00e4 olen vuosien mittaan tullut yh\u00e4 vakuuttuneemmaksi siit\u00e4, ett\u00e4 norjasta on pohjoismaisista kielist\u00e4 eniten hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s Pohjois-Suomessa on huomattu norjan kielen hy\u00f6dyllisyys, ja siell\u00e4, Norjan rajan tuntumassa, onkin mahdollista aloittaa norjan opiskelu jo alakoulussa. (Tosin jotkut ovat harmitelleet, ett\u00e4 sitten yl\u00e4kouluun siirrytt\u00e4ess\u00e4 pakkoruotsi \u201dsy\u00f6\u201d norjan…) Eik\u00f6 Etel\u00e4-Suomessakin voitaisi ottaa oppia pohjoisesta? Norjan kielest\u00e4 olisi pohjoismaiselle yhteisty\u00f6lle aivan varmasti paljon suurempi hy\u00f6ty kuin nykyisin kouluissa opetettavasta ruotsin kielest\u00e4!<\/p>\n

\"Pohjoismaisessa<\/a>

Pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 norjan kielest\u00e4 on mielest\u00e4ni eniten hy\u00f6ty\u00e4.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoismaihin kuuluvat Suomen (johon sis\u00e4ltyy Ahvenanmaa) lis\u00e4ksi Ruotsi, Norja, Tanska (johon sis\u00e4ltyv\u00e4t Gr\u00f6nlanti ja F\u00e4rsaaret) sek\u00e4 Islanti. Vaikka valtioita ei ole monta, Pohjoismaissa puhutaan kolmen eri kielikunnan kieli\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":235,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[144,149,145,147,148,146,85],"yoast_head":"\nKouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u2013 Kieliluotsin lokikirja<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Usein sanotaan, ett\u00e4 suomalaisten kannattaa ottaa kouluruotsi tosissaan, jotta yhteisty\u00f6 muiden Pohjoismaiden kanssa olisi helppoa. Onko asia todella n\u00e4in?\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u2013 Kieliluotsin lokikirja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Usein sanotaan, ett\u00e4 suomalaisten kannattaa ottaa kouluruotsi tosissaan, jotta yhteisty\u00f6 muiden Pohjoismaiden kanssa olisi helppoa. Onko asia todella n\u00e4in?\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kieliluotsin lokikirja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2014-07-27T15:38:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-03-05T11:15:40+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2014\/07\/skandinaaviset_kielet.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"531\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jutta Posti\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jutta Posti\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/\",\"name\":\"Kouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u2013 Kieliluotsin lokikirja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website\"},\"datePublished\":\"2014-07-27T15:38:49+00:00\",\"dateModified\":\"2018-03-05T11:15:40+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3\"},\"description\":\"Usein sanotaan, ett\u00e4 suomalaisten kannattaa ottaa kouluruotsi tosissaan, jotta yhteisty\u00f6 muiden Pohjoismaiden kanssa olisi helppoa. Onko asia todella n\u00e4in?\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/\",\"name\":\"Kieliluotsin lokikirja\",\"description\":\"havaintoja kielest\u00e4 ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3\",\"name\":\"Jutta Posti\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg\",\"caption\":\"Jutta Posti\"},\"description\":\"Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. H\u00e4n on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\"],\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/author\/jutta_jarvansalo\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u2013 Kieliluotsin lokikirja","description":"Usein sanotaan, ett\u00e4 suomalaisten kannattaa ottaa kouluruotsi tosissaan, jotta yhteisty\u00f6 muiden Pohjoismaiden kanssa olisi helppoa. Onko asia todella n\u00e4in?","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u2013 Kieliluotsin lokikirja","og_description":"Usein sanotaan, ett\u00e4 suomalaisten kannattaa ottaa kouluruotsi tosissaan, jotta yhteisty\u00f6 muiden Pohjoismaiden kanssa olisi helppoa. Onko asia todella n\u00e4in?","og_url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/","og_site_name":"Kieliluotsin lokikirja","article_published_time":"2014-07-27T15:38:49+00:00","article_modified_time":"2018-03-05T11:15:40+00:00","og_image":[{"width":600,"height":531,"url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2014\/07\/skandinaaviset_kielet.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jutta Posti","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jutta Posti","Arvioitu lukuaika":"3 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/","name":"Kouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u2013 Kieliluotsin lokikirja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website"},"datePublished":"2014-07-27T15:38:49+00:00","dateModified":"2018-03-05T11:15:40+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3"},"description":"Usein sanotaan, ett\u00e4 suomalaisten kannattaa ottaa kouluruotsi tosissaan, jotta yhteisty\u00f6 muiden Pohjoismaiden kanssa olisi helppoa. Onko asia todella n\u00e4in?","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/kouluruotsi-pohjoismaisessa-yhteistyossa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kouluruotsi pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/","name":"Kieliluotsin lokikirja","description":"havaintoja kielest\u00e4 ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3","name":"Jutta Posti","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg","caption":"Jutta Posti"},"description":"Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. H\u00e4n on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.","sameAs":["https:\/\/www.kieliluotsi.fi"],"url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/author\/jutta_jarvansalo\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=232"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1049,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions\/1049"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/media\/235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}