{"id":433,"date":"2015-11-30T21:06:02","date_gmt":"2015-11-30T19:06:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?p=433"},"modified":"2018-01-25T14:55:46","modified_gmt":"2018-01-25T12:55:46","slug":"suomen-aantamisen-outoudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/","title":{"rendered":"Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet"},"content":{"rendered":"<p>Suomi on helppo kieli, sill\u00e4 sit\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Ja tottahan se tavallaan onkin: yksinkertaistaen voisi sanoa, ett\u00e4 suomessa jokaista kirjainta vastaa yleens\u00e4 yksi \u00e4\u00e4nne, joka on suunnilleen sama jokaisella \u00e4\u00e4nt\u00e4miskerralla. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<h2>\u00c4ng ei kuulu joukkoon<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/munkkirinkila.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"aligncenter size-full wp-image-988\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/munkkirinkila.jpg\" alt=\"Munkkirinkil\u00e4\" width=\"1200\" height=\"887\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/munkkirinkila.jpg 1200w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/munkkirinkila-300x222.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/munkkirinkila-768x568.jpg 768w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/munkkirinkila-1024x757.jpg 1024w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/munkkirinkila-624x461.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a>Kun olin pikkutytt\u00f6 ja juuri oppinut lukemaan, satuin kerran huomaamaan er\u00e4\u00e4ll\u00e4 huoltoasemalla mainoksen, jossa luvattiin tuoreita munkkirinkil\u00f6it\u00e4. Sanaa tavaillessani havaitsin, ett\u00e4 n ja k eiv\u00e4t oikeasti \u00e4\u00e4ntyneetk\u00e4\u00e4n normaalilla tavalla: niist\u00e4 tuli \u00e4\u00e4nt\u00e4ess\u00e4 joku ihmeellinen yhdistelm\u00e4 sek\u00e4 munkkiin ett\u00e4 rinkil\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>T\u00f6rm\u00e4sin \u00e4ng-ongelmaan my\u00f6s ekaluokkalaisena yritt\u00e4ess\u00e4ni kirjoittaa sanaa pingviini; pigviinih\u00e4n siit\u00e4 tuli, sill\u00e4 eih\u00e4n sanassa \u00e4\u00e4nnet\u00e4 \u00e4nn\u00e4\u00e4! Silloin en viel\u00e4 tiennyt, ett\u00e4 suomessa \u00e4ng\u00e4lle (jonka foneettinen merkki on \u014b), ei ole omaa kirjoitusmerkki\u00e4. Yht\u00e4 \u00e4ng\u00e4\u00e4 merkit\u00e4\u00e4n yhdistelm\u00e4ll\u00e4 nk, ja kahdentuneena eli geminaattana sen merkki on ng.<\/p>\n<p>Mielest\u00e4ni on kummallista, ett\u00e4 tuolle \u00e4\u00e4nteelle ei ole suomessa omaa kirjoitusmerkki\u00e4, vaikka muille t\u00e4rkeille \u00e4\u00e4nteille on. Mik\u00e4h\u00e4n siihen mahtaa olla syyn\u00e4? Miksi \u00e4ng\u00e4\u00e4 syrjit\u00e4\u00e4n? Jos joku tiet\u00e4\u00e4 vastauksen, kertokoon sen kommentissa.<\/p>\n<h2>J\u00e4\u00e4nn\u00f6slopuke kahdentaa konsonantin tai synnytt\u00e4\u00e4 glottaaliklusiilin<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/08\/koira.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"aligncenter size-full wp-image-921\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/08\/koira.jpg\" alt=\"Tervetuloa-koira\" width=\"1500\" height=\"1132\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/08\/koira.jpg 1500w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/08\/koira-300x226.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/08\/koira-768x580.jpg 768w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/08\/koira-1024x773.jpg 1024w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/08\/koira-624x471.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 1500px) 100vw, 1500px\" \/><\/a>Suomessa on paljon yhdyssanoja. Monissa suomen murteissa tietynlaisten yhdyssanojen osien rajakohta \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n eri tavalla kuin kirjoitetaan. Esimerkkin\u00e4 voisi olla vaikkapa <em>jauheliha<\/em>, joka monissa murteissa on <em>jauhellihaa<\/em>, tai yleinen toivotus <em>tervetuloa<\/em>, jonka suuri osa kansasta \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 <em>tervettuloa<\/em>. Ilmi\u00f6 voi esiinty\u00e4 my\u00f6s joidenkin erillisten sanojen v\u00e4lill\u00e4, vaikkapa pyynn\u00f6ss\u00e4 <em>anna rahaa<\/em>, joka \u00e4\u00e4ntyy usein <em>annarrahaa<\/em>. Sit\u00e4 kuulee my\u00f6s liitepartikkelien edell\u00e4, esimerkiksi <em>tulepas t\u00e4nne<\/em> \u00e4\u00e4ntyy usein <em>tuleppas t\u00e4nne<\/em>. Mist\u00e4 moinen?<\/p>\n<p>Syyllinen on j\u00e4\u00e4nn\u00f6slopuke. Jos t\u00f6rm\u00e4yskurssilla ovat vokaali ja konsonantti, konsonantti kahdentuu, kuten yll\u00e4 olevista esimerkeist\u00e4 n\u00e4kyy. Jos taas vierekk\u00e4in joutuvat kaksi vokaalia, niiden v\u00e4liin tulee glottaaliklusiili, kuten vaikkapa kehotuksessa <em>ota itse<\/em>. Siin\u00e4 a:n ja i:n v\u00e4lill\u00e4 kuuluu (ja \u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4 my\u00f6s tuntuu) ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen \u00e4\u00e4nne. Sit\u00e4 ei virallisesti lasketa suomen \u00e4\u00e4nteiden joukkoon, mutta ep\u00e4virallisesti se on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin olemassa ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 suomessakin. J\u00e4\u00e4nn\u00f6slopuketta ei kuitenkaan esiinny l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikissa suomen murteissa; etenk\u00e4\u00e4n rannikkoseuduilla sit\u00e4 ei tunnuta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n<h2>\u00c4\u00e4nteiden laatu vaihtelee<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/arra-ja-assa.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"aligncenter size-full wp-image-927\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/arra-ja-assa.jpg\" alt=\"\u00c4rr\u00e4 ja \u00e4ss\u00e4\" width=\"1500\" height=\"832\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/arra-ja-assa.jpg 1500w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/arra-ja-assa-300x166.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/arra-ja-assa-768x426.jpg 768w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/arra-ja-assa-1024x568.jpg 1024w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/arra-ja-assa-624x346.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 1500px) 100vw, 1500px\" \/><\/a>Vaikka jokaista kirjainta vastaa periaatteessa yksi \u00e4\u00e4nne, asia ei ole aivan niin yksinkertainen. \u00c4\u00e4nteiden laatu nimitt\u00e4in vaihtelee \u00e4\u00e4nneymp\u00e4rist\u00f6n mukaan. Suomalaisen puhujan mielest\u00e4 aina aivan samanlainen \u00e4rr\u00e4 saattaakin foneettisesti \u00e4\u00e4nteit\u00e4 tutkittaessa olla eri tilanteissa aivan erilainen.<\/p>\n<p>Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt \u00e4rr\u00e4esimerkki opiskeluajoiltani: jos \u00e4rr\u00e4 \u00e4\u00e4ntyy \u00e4ss\u00e4n j\u00e4lkeen, kuten sanoissa Yleisradio, j\u00e4nisrutto ja Israel, se on alveolaarinen frikatiivi. Normaali suomalainen \u00e4rr\u00e4 puolestaan on soinnillinen medioalveolaarinen tremulantti. Nuo kaksi \u00e4rr\u00e4\u00e4 ovat siis oikeasti kesken\u00e4\u00e4n aivan erilaiset. Suomea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuva ei tuota eroa kuitenkaan kuule. Sama p\u00e4tee my\u00f6s kaikkiin muihin \u00e4\u00e4nteisiin, sek\u00e4 konsonantteihin ett\u00e4 vokaaleihin.<\/p>\n<h2>Natiiville helppoa<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/langat.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"aligncenter size-full wp-image-929\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/langat.jpg\" alt=\"Langat\" width=\"1200\" height=\"901\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/langat.jpg 1200w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/langat-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/langat-768x577.jpg 768w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/langat-1024x769.jpg 1024w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/langat-624x469.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a>Suomea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvalle t\u00e4m\u00e4 kaikki on helppoa, sill\u00e4 se tulee aivan luonnostaan (poikkeuksena j\u00e4\u00e4nn\u00f6slopuke tietyill\u00e4 murrealueilla). Niinp\u00e4 n\u00e4ihin asioihin ei tavallisesti tule edes kiinnitt\u00e4neeksi huomiota.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nteiden laatu vaihtelee \u00e4\u00e4nneymp\u00e4rist\u00f6n mukaan luontaisesti my\u00f6s suomea vieraana kielen\u00e4 puhuvilla, joten se on helppoa aivan kaikille \u00e4idinkielest\u00e4 riippumatta.<\/p>\n<p>\u00c4ng-merkin puuttuminen taas on asia, jonka suomenkieliset oppivat jo lapsena ja josta tulee heti heille itsest\u00e4\u00e4nselvyys. En tied\u00e4, aiheuttaako merkin puuttuminen ongelmia suomea vieraana kielen\u00e4 opiskeleville. Voisi kuvitella, ett\u00e4 se vaikuttaisi esimerkiksi astevaihtelun (lanka : langan) opettelemiseen.<\/p>\n<p>N\u00e4ist\u00e4 kolmesta yll\u00e4 mainitusta asiasta ep\u00e4suomenkielisille vaikein lienee j\u00e4\u00e4nn\u00f6slopukkeelliset sanat. Helpoimmalla Suomeen muuttava ulkomaalainen p\u00e4\u00e4see t\u00e4m\u00e4n suhteen, jos h\u00e4n asettuu asumaan sellaiselle murrealueelle, jolla j\u00e4\u00e4nn\u00f6slopuketta ei k\u00e4ytet\u00e4, esimerkiksi Poriin tai Haminaan.<\/p>\n<p>J\u00e4\u00e4nn\u00f6slopukkeissa on kuitenkin se hyv\u00e4 puoli, ett\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ei yleens\u00e4 aiheuta ymm\u00e4rt\u00e4misongelmia. Jauhelihaa voi sy\u00f6d\u00e4 aivan yht\u00e4 hyvin joko yhdell\u00e4 tai kahdella \u00e4ll\u00e4ll\u00e4 varustettuna!<\/p>\n<div id=\"attachment_435\" style=\"width: 810px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/jauheliha.jpg\"><img aria-describedby=\"caption-attachment-435\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-435 size-full\" src=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/jauheliha.jpg\" alt=\"Jauheliha\" width=\"800\" height=\"565\" srcset=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/jauheliha.jpg 800w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/jauheliha-300x212.jpg 300w, https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/jauheliha-624x441.jpg 624w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-435\" class=\"wp-caption-text\">Lahdessa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n &#8221;jauhellihaa&#8221; ja Haminassa &#8221;jauhelihaa&#8221;. Miten \u00e4\u00e4nnetty\u00e4 jauhelihaa sinun kotipaikkakunnallasi sy\u00f6d\u00e4\u00e4n?<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomi on helppo kieli, sill\u00e4 sit\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Ja tottahan se tavallaan onkin: yksinkertaistaen voisi sanoa, ett\u00e4 suomessa jokaista kirjainta vastaa yleens\u00e4 yksi \u00e4\u00e4nne, joka on suunnilleen sama jokaisella \u00e4\u00e4nt\u00e4miskerralla. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":435,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[63,36,35,141,54],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v20.13 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet \u2013 Kieliluotsin lokikirja<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Suomi on helppo kieli, sill\u00e4 sit\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet \u2013 Kieliluotsin lokikirja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomi on helppo kieli, sill\u00e4 sit\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kieliluotsin lokikirja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2015-11-30T19:06:02+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-01-25T12:55:46+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/jauheliha.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"800\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"565\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jutta Posti\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jutta Posti\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/\",\"name\":\"Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet \u2013 Kieliluotsin lokikirja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website\"},\"datePublished\":\"2015-11-30T19:06:02+00:00\",\"dateModified\":\"2018-01-25T12:55:46+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3\"},\"description\":\"Suomi on helppo kieli, sill\u00e4 sit\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/\",\"name\":\"Kieliluotsin lokikirja\",\"description\":\"havaintoja kielest\u00e4 ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3\",\"name\":\"Jutta Posti\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg\",\"caption\":\"Jutta Posti\"},\"description\":\"Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. H\u00e4n on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.\",\"sameAs\":[\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\"],\"url\":\"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/author\/jutta_jarvansalo\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet \u2013 Kieliluotsin lokikirja","description":"Suomi on helppo kieli, sill\u00e4 sit\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet \u2013 Kieliluotsin lokikirja","og_description":"Suomi on helppo kieli, sill\u00e4 sit\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.","og_url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/","og_site_name":"Kieliluotsin lokikirja","article_published_time":"2015-11-30T19:06:02+00:00","article_modified_time":"2018-01-25T12:55:46+00:00","og_image":[{"width":800,"height":565,"url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2015\/11\/jauheliha.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jutta Posti","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jutta Posti","Arvioitu lukuaika":"3 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/","name":"Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet \u2013 Kieliluotsin lokikirja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website"},"datePublished":"2015-11-30T19:06:02+00:00","dateModified":"2018-01-25T12:55:46+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3"},"description":"Suomi on helppo kieli, sill\u00e4 sit\u00e4 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin kuin kirjoitetaan, kuulee suomalaisten usein sanovan. Totuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/suomen-aantamisen-outoudet\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4misen outoudet"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#website","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/","name":"Kieliluotsin lokikirja","description":"havaintoja kielest\u00e4 ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/be983f8146cb3edad975db1e1f487dc3","name":"Jutta Posti","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/media\/2017\/11\/Jutta-Posti_avatar_1511473595-96x96.jpg","caption":"Jutta Posti"},"description":"Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. H\u00e4n on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.","sameAs":["https:\/\/www.kieliluotsi.fi"],"url":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/author\/jutta_jarvansalo\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/433"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=433"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/433\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":989,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/433\/revisions\/989"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/media\/435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=433"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=433"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kieliluotsi.fi\/lokikirja\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=433"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}