Kieliluotsi
Kieliluotsin lokikirjassa julkaistaan blogikirjoituksia kielestä ja sen ilmiöistä sekä Kieliluotsille ajankohtaisista asioista. Kirjoittajina toimivat Kieliluotsin kieliasiantuntijat, jotka vastaavat mielellään kommentteihinne ja aiheeseen liittyviin kysymyksiinne. Tutustu siis lokikirjoituksiin ja kerro ajatuksesi meille!
Miksi samankokoinen ja hyvänmakuinen kirjoitetaan yhteen mutta isän näköinen erikseen? Vai onko asia edes aina niin? Onko -inen-loppuisten sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamisessa mitään logiikkaa? Logiikkaa kyllä löytyy, mutta myös valinnanvapaus on suurta.
Eräs ulkomaalainen tuttavani luuli, että suomen kielen penkki on yleisnimi kaikille istuimille. Kun sitten yritin selittää hänelle, millainen istuin penkki oikeastaan onkaan ja miten se eroaa muista istuimista (esimerkiksi sohvasta), törmäsinkin yllättäviin vaikeuksiin.
Kun maailmaan syntyy uusi ihminen, hänelle annetaan melko pian nimi. Nimi – varsinkin etunimi – on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Millainen nimi olisi objektiivisesti ajateltuna paras ja millä perusteella?
Aukioloaikojen merkitseminen näyttää olevan monelle haastavaa. Harmittavan harvoin nimittäin näkee, että aukioloaikojen kirjoittamisessa olisi noudatettu kielioppisääntöjä kaikilta osin. Yleisimpiä kompastuskiviä on viisi: viivan pituus, välilyönnit, lyhenteet, kaksoispiste ja turhat sanat.
Pääsiäinen on kristillisessä maailmassa tärkeä juhla-aika. Silloin muistellaan Jeesuksen elämän viimeisimpiä tapahtumia. Mutta mistä pääsiäinen oikeastaan päästää? Voivatko sitä juhlia muutkin kuin kristityt?
Suomen yleiskielessä puhutaan miehistä ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termejä. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja äijä pidetään usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja ämmää negatiivisina. Missä tasa-arvo?