Kieliluotsi
Kieliluotsin lokikirjassa julkaistaan blogikirjoituksia kielestä ja sen ilmiöistä sekä Kieliluotsille ajankohtaisista asioista. Lokikirjasta löytyy myös suomen kieliopin hankalia kohtia käsitteleviä käytännön kielivinkkejä. Vastaamme mielellämme kommentteihinne ja aiheeseen liittyviin kysymyksiinne, joten kerrottehan ajatuksenne meille!
Minulta on joskus kysytty, kumpi on oikein: jonka jälkeen vai minkä jälkeen? Suoraa vastausta ei kuitenkaan voi antaa tietämättä kontekstia ja virkkeen merkitystä. Kumpikaan vaihtoehdoista ei nimittäin automaattisesti ole väärin, vaan sanoilla on selvä työnjako kuten joka- ja mikä-sanoilla yleensäkin.
Lue koko juttu
Eräs lihamainos saa kielipuritaanin näkemään punaista. Se on mainos, jossa suositaan ja jopa suositellaan käyttämään suomen kielessä lainatavaraa suomen oman rakenteen kustannuksella.
Norjan pohjoisimmilla saamelaisalueilla tapahtuu. Finnmarkin ja Tromsin läänit ovat yhdistymässä, ja uudelle läänille pitäisi nyt keksiä sopiva nimi. Monet ovat sitä mieltä, että alueen vahvan saamelaisuuden tulisi käydä nimestä ilmi muutenkin kuin siten, että nimi olisi käännettävissä saameksi.
Lehtien uutisotsikoita silmäillessäni huomioni on viime aikoina kiinnittynyt erityisesti kahteen kieliseikkaan, jotka ovat salakavalasti hiipineet rakkaaseen äidinkieleemme ja alkaneet vaivihkaa soluttautua osaksi sitä. Kyseessä on sanojen ikinä ja takaisin laajentunut käyttö.
Pilkun käyttäminen on yksi suomen kieliopin hankalimmista asioista. Monille ovat jääneet kouluajoista mieleen vanhat pilkkusäännöt, ja niitä he soveltavat kirjoittamissaan teksteissä vielä nykyäänkin.
”Onnea uudellevuodelle”, lukee muutama vuosi sitten saamassani uudenvuodenkortissa. Kiitos vain, mutta mitä tuossa kortissa oikeastaan toivotetaankaan, kun kieli-ihminen alkaa oikein saivarrella?