Suomen yleiskielessä puhutaan miehistä ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termejä. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja äijä pidetään usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja ämmää negatiivisina. Missä tasa-arvo?
Avainsana-arkisto: sanasto
Helmikuun 2018 kielivinkki
Olet paitsi kaunis myös viisas. Hiihtää voi paitsi perinteisellä myös vapaalla tyylillä. Suomen kielen paitsi myös -ilmauksen avulla kerrotaan lisätietoa jo puheena olevasta asiasta.
Lue koko juttuViime vuoden sanatulokkaita
Vuosi on taas vaihtunut, ja Kotus on perinteiseen tapaansa julkaissut listan viime vuoden uusista sanoista. Jotkut niistä tuntuvat vanhoilta tutuilta, jo kauan käytössä olleilta, toisia taas en ollut ennen listaan tutustumista ikinä kuullutkaan. Mutta tarvitseeko suomen kieli niitä kaikkia?
Joululauluja väärin kuultuina
Taas on joululauluaika! Kieli-ihmisenä olen aina, jo lapsesta asti, kuunnellut myös joululaulujen sanoja tarkasti. Aina minulle ei kuitenkaan ole ollut ihan selvää, mitä lauluissa oikeasti sanotaan. Tässä muutamia joululaulujen kohtia, jotka olen aluksi kuullut väärin, sekä syy väärinkäsitykseen.
Kypsä tähän raakuuteen
Suomen kielen oppitunnilla laajennettiin adjektiivisanavarastoa vastakohtia pänttäämällä. Kun päästiin sanapariin raaka – kypsä, asiasta tuli hieman mutkikkaampi. Noiden kahden sanan merkitys nimittäin vaihtelee hyvinkin paljon sen mukaan, mitä substantiivia ne määrittävät.
Varo vaanijakoiraa
Joka-aamuinen juoksulenkkini vie ohi talon, jonka seinässä on kyltti: ”Täällä vaanin minä.” Kaiken lisäksi kyltissä on maailman kilteimmän näköisen koiran kuva. Kyltti särähtää kielikorvaani joka aamu. Koiratko muka vaanivat? Ja vielä noin kiltinnäköiset?