Kampaamo, korjaamo, ohjaamo, leipomo, huoltamo… Mutta kumpi on oikein, autopurkamo vai autopurkaamo? Monelle saattaa olla yllätys, että oikea vastaus on autopurkamo lyhyellä aalla.
Milloin siis suorituspaikkaa kuvaavan sanan -mo-loppua edeltävä vokaali on pitkä ja milloin lyhyt? Sääntö on yllättävän yksinkertainen: Jos verbin perusmuoto on -ta/-tä-loppuinen, vokaali on pitkä (kammata -> kampaamo, korjata -> korjaamo, ohjata -> ohjaamo). Jos taas verbin perusmuoto on tyyppiä leipoa, huoltaa, purkaa, käytetään lyhyttä vokaalia (leipomo, huoltamo, purkamo).
Miksi purkamon a sitten venähtää pitkäksi niin monilla? Pääsyitä on kaksi. Ensinnäkin joissakin murteissa yleiskielisen purkaa-verbimuodon sijaan käytetään muotoa purata, jolloin sana kuuluisi tuohon pitkävokaaliseen kategoriaan. Toiseksi purkamo rinnastetaan usein korjaamo-sanaan, joka on pitkävokaalinen, sillä sen perusmuoto on korjata. Silti purkamo kirjoitetaan edelleen vain yhdellä aalla!
