Tervetuloa Kieliluotsin lokikirjan lukijaksi!

Kirjoitettu: Kirjoittaja: Kommentteja: 2

Kieliluotsilla on nyt blogi! Tässä uudessa lokikirjassa pohditaan, käsitellään ja kommentoidaan monenlaisia kieleen liittyviä ilmiöitä sekä muitakin, Kieliluotsille kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Lukija voi saada kirjoituksista uutta tietoa kieliasioista sekä myös vinkkejä omaan kielenkäyttöönsä. Kirjoitukset voivat havahduttaa lukijankin katsomaan kieliasioita aivan uudesta näkökulmasta ja herättää kiinnostuksen kielen monipuolisia ilmiöitä kohtaan.

Toivottavasti Kieliluotsin lokikirjoitukset ovat myös viihdyttävää lukemista! Vaikka kirjoittajat ovat kieliasiantuntijoita, kirjoitukset ovat yleistajuisia ja helppoja lukea. Eivätkä kaikki kieliasiat ole suinkaan tylsiä, kieliasiantuntijoista puhumattakaan.

Lukeminen ja kielet kiinnostivat jo pienenä

LastenkirjojaYksi Kieliluotsin kieliasiantuntijoista olen minä, Kieliluotsin perustaja Jutta Jarvansalo. Olen ollut kiinnostunut kielistä oikeastaan niin kauan kuin muistan. Ensimmäisenä kiinnostuin tietysti äidinkielestäni suomesta.

Minulle luettiin paljon kirjoja jo silloin, kun olin pieni, ja kun olin 5-vuotias, äitini oli eräänä päivänä huomannut minun osaavan lukea. Itse en muista tapahtumaa kunnolla, mutta olin kuulemma ihmetellyt, miksi asiasta tehtiin niin suuri numero: kaikkihan nyt lukea osaavat! Ja siitä asti, jo lähes 30 vuoden ajan, olen ollut innokas lukija.

Olen myös pienestä pitäen kiinnittänyt erityistä huomiota kieleen ja sen käyttöön sekä nauttinut varsinkin sanaleikeistä. Muistan vieläkin elävästi, kuinka hauska seuraava vitsi oli sen avauduttua minulle ollessani alle kouluikäinen: ”Mies meni kauppaan. Hän näki siellä rusakon, joka laittoi hintalappuja valkosipuleihin. Mies kysyi myyjältä, mitä ihmettä jänis oikein tekee. Myyjä vastasi: ’Jänis laukkaa laputtaa.’”

Kiinnostuin muistakin kielistä jo alle kouluikäisenä, sillä perheessäni arvostettiin kielten osaamista. En ollut yhtään iloinen, kun tätini muutti Norjaan minun ollessani 10-vuotias, mutta näin jälkeenpäin ajatellen se oli kielitaitoni kannalta todella hyvä juttu: viettäessäni lomia Norjassa ala-asteikäisenä opin myös norjan kielen ”lapsen tavoin” eli pelkästään kuuntelemalla, lukemalla ja puhumalla.

Yläasteella lempiaineitani koulussa olivat ruotsi ja saksa. Lukiossa taas innostuin ranskasta ja etenkin venäjästä erinomaisen venäjänopettajani ansiosta. Englannintaitoni puolestaan aktivoitui kunnolla viettäessäni opiskeluaikanani parisen kuukautta Kanadassa.

Ulkomaankielisiä kirjoja

Suomen kielen asiantuntijaksi

Yliopistossa pääaineenani oli suomalais-ugrilainen kielentutkimus, jonka perus- ja aineopinnot olivat (joitakin valinnaisia kursseja lukuun ottamatta) samat kuin suomen kielen opiskelijoilla. Suomen opinnoista oli minulle todella paljon hyötyä: opin ymmärtämään paremmin suomen kielen teoriaa, ja kielioppisäännöt jäivät päähäni varmasti koko loppuelämäkseni. Sain myös luvan kutsua itseäni suomen kielen asiantuntijaksi suoritettuani kielenhuollon kurssin puhtain paperein.

Suomen kielen lisäksi opintoihini kuului luonnollisesti suomen sukukieliä, ja suoritinkin myös viron, komin ja pohjoissaamen kursseja. Sivuaineina opiskelin venäjää, unkaria ja fonetiikkaa, joista kaikista pidin paljon.

Opintojen jälkeen olen pitänyt yllä eri kielten kielitaitoani lähinnä matkustelemalla maissa, joissa kieliä puhutaan, pitämällä alkeiskursseja kansalaisopistoissa sekä lukemalla monenkielisiä lehtiä ja nettisivuja. On ollut mukavaa huomata esimerkiksi, että lukioranskalla pärjää vielä yli 10 vuotta opintojen jälkeen turistina Ranskassa ja että Budapestissä minua luullaan aina budalaiseksi!

Pohjoissaamen taitajaksi

Norjan ja saamen kielen opiskelumateriaaliaPohjoissaame kuitenkin vei minut mennessään! Vietin opiskeluajastani puolisen vuotta vaihto-oppilaana Norjassa, jossa opiskelin saamea ja norjaa. Sen jälkeen palasin muutamaksi kuukaudeksi opintojen pariin, kunnes lähdin vuodeksi Pohjois-Suomeen opettamaan peruskoululaisille saamea sekä biologiaa, maantietoa, uskontoa ja historiaa saameksi.

Sieltä palattuani tein pohjoissaamen fonetiikkaan liittyvän gradun, valmistuin filosofian maisteriksi ja suoritin saamesta myös yleisen kielitutkinnon. Olen pitänyt saamenkielentaitoani yllä myös koko ajan sen jälkeen opettamalla saamea kansalaisopistossa, seuraamalla saamenkielisiä uutisia, lukemalla saamenkielisiä lehtiä ja kirjoja sekä tietysti käyttämällä saamea aina tilaisuuden tullen.

Kirjoittaminen on lähellä sydäntäni

Olen myös aina pitänyt kirjoittamisesta. Peruskoulussa ja lukiossa pidin hyvin paljon ainekirjoituksesta, ja olen aikuisenakin kirjoittanut jonkin verran pöytälaatikkoon. Kirjoittaminen on mukavaa puuhaa, jossa yhdistyvät leppoisa tajunnanvirta ja kielioppisääntöjen soveltaminen sopivassa suhteessa tekstistä riippuen.

Kirjoittaessa yleensä unohtaa koko ympäröivän maailman eikä edes tajua, että aika kuluu niin nopeasti. Kirjoittaminen auttaa selvittämään ajatuksia sekä muistamaan asioita paremmin ja siten myös pitämään kaikki langat käsissä. Parasta tietysti on, jos saa kirjoittaa itseään kiinnostavista aiheista. Niinpä olenkin ihan innoissani tästä blogista! Toivottavasti myös te lukijat nautitte Kieliluotsin lokikirjoitusten parissa viettämistänne hetkistä. Minä ainakin nautin!

Kieliluotsin lokikirja

Tervetuloa Kieliluotsin lokikirjan lukijaksi!

Jutta Posti

Tietoja kirjoittajasta

Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. Hän on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.

    Lokikirjoitukseen on jätetty 2 kommenttia:

  1. Hanna Männikkölahti

    Hei Jutta, onpa hyvä blogi ja muutenkin hienot sivut! Löysin tänne kun etsin selitystä jalkapallon pilkulle. 🙂 Aurinkoista kesää! Terveisin Hanna

    Vastaa
    1. Jutta Posti
      Jutta Posti
      Artikkelin kirjoittaja

      Hei Hanna!

      Kiitos kauniista sanoista! Kiva, että löysit blogimme. Toivottavasti löydät täältä mukavaa luettavaa tulevaisuudessakin.

      Pilkku onkin nyt taas ajankohtainen asia, kun palloa potkitaan oikein urakalla tuolla naapurimaassa. Sitä vain vielä odottelen, milloin wing-backejä aletaan kutsua siipiseliksi. 😉

      Aurinkoista kesää sinullekin!

Jätä vastaus, kommentti tai kysymys

Antamasi tiedot julkaistaan kommenttisi yhteydessä sähköpostiosoitettasi lukuun ottamatta. Kieliluotsi ei luovuta sähköpostiosoitettasi muille. Tutustu tarkemmin tietosuojaselosteeseemme.