Tänäkin kesänä kymenlaaksolainen huvipuisto mainosti: ”…mennään Tykkimäkeen… Tykkimäellä kiva päivä vietetään…”, ja kieliasiantuntija näki punaista. Jos mennään Tykkimäkeen, kiva päivä pitäisi viettää Tykkimäessä. Tai sitten pitäisi mennä Tykkimäelle. Loogisuus se olla pitää, tai siis pitäisi… Mutta kumpi olisi oikeampi tapa ilmaista asia? Mennäänkö Tykkimäkeen vai Tykkimäelle?
Ulkopaikallissija yleisempi
Suomen tunnetuin mäki-päätteinen paikkakunta taitaa olla Riihimäki. Monet suomalaiset ovat käyneet Riihimäellä, ja junatkin saapuvat yleensä Riihimäelle eivätkä Riihimäkeen. Myös Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kärsämäki on ulkopaikallissijan kannalla.
Sen sijaan Helsingin Pukinmäki ja Turun Kärsämäki käyttävät sisäpaikallissijaa: lähijunat pysähtelevät Pukinmäessä ja Turun Kärsämäessä on parituhatta asukasta. Pohjois-Pohjanmaan ja Turun Kärsämäkien erilainen taivutus onkin erinomainen esimerkki siitä, että sanan ulkomuodosta ei voi varmasti päätellä, miten sana taipuu.
Vaikuttaako status?
Jos tarkastelee pelkästään näitä esimerkkejä, voisi päätellä, että itsenäisissä mäki-päätteisissä kunnissa suositaan ulkopaikallissijaa, kun taas mäki-loppuiset kaupunginosat taipuvat sisäpaikallissijoissa. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen.
Monia mäki-päätteisiä paikannimiä voi kieliopin mukaan taivuttaa kummalla tavalla tahansa, ja loppujen lopuksi päätös on paikallisten enemmistön varassa. Ja tässäkin tapauksessa kieli muuttuu; omien havaintojeni perusteella mäkiä on alettu viime aikoina taivuttaa yhä enemmän sisäpaikallissijoissa ulkopaikallissijojen kustannuksella.
Mutta miten se Tykkimäki? Pitäisikö siitä puhuttaessa käyttää sisä- vai ulkopaikallissijoja? Kyseessä on melko pieni paikka, joten yllä olevan pohdinnan mukaisesti sisäpaikallissijan käyttö olisi perusteltua. Toisaalta perinteet ja monen kielikorva kallistuisivat ulkopaikallissijan kannalle.
Olisiko paras ratkaisu siis kuitenkin kompromissi, se mainoksessa kuultu illatiivin (Tykkimäkeen) ja adessiivin (Tykkimäellä) yhdistelmä, logiikan puutteesta huolimatta? Voisiko sen ajatella olevan suomen kielen kehittymistä? Ja jos niin on, onkohan tuo sekoitus pelkkä hetkellinen siirtymävaihe ulkopaikallissijoista sisäpaikallissijoihin mäki-loppuisissa sanoissa?
Vai muuttuukohan suomen kieli jossakin vaiheessa sellaiseksi, että sisä- ja ulkopaikallissijoja käytetään ihan iloisessa sekamelskassa? Siinäpä pohdittavaa kerrakseen!
Kesällä mäelle voi kiivetä, ja talvella voi mennä pulkkamäkeen.
