Urheilu on aivan oma maailmansa. Sama pätee myös sen piirissä käytettävään kieleen. Monet tutulta näyttävät ja kuulostavat sanat tarkoittavatkin urheilun yhteydessä aivan eri asiaa kuin yleiskielessä. Toukokuussa järjestettävien jääkiekon MM-kisojen innostamana olen kerännyt muutaman esimerkin sellaisista jääkiekossa käytettävistä sanoista, jotka tarkoittavat yleiskielessä jotain ihan muuta.
Jääkiekkosanasto kääntää suupielet hymyyn
Imuri on kaikille tuttu siivousväline, jolla imetään roskat pois lattialta. Jääkiekossa sanalla viitataan kuitenkin maalivahtiin, joka päästää maaliin täysin torjuttavissa olevia laukauksia. Vertaus siivousvälineeseen on hauska ja melko osuva, vaikka tuskin kukaan maalivahti mitenkään aktiivisesti yrittää suorittaa imurin hommia…
Kieli-ihmisetkin osaavat kynäillä, ainakin sanan yleiskielisessä merkityksessä. Jääkiekkokaukalossa ei kuitenkaan kirjoitella. Siellä kynäily tarkoittaa harhauttelua/kikkailemista. Harhauttelun ja kirjoittelun yhteys jää äkkiseltään mietittynä melko hämäräksi.
Toki kynällä voi kynäillä myös muussa kuin kirjoitustarkoituksessa. Kynäähän voi periaatteessa käyttää hyvinkin monenlaiseen toimintaan. Tässä tapauksessa kyseessä ei kuitenkaan varsinaisesti ole mikään kynään liittyvä asia. Jääkiekon lisäksi muissakin lajeissa käytetään joskus kikkailemista tarkoittavaa verbiä kynätä, josta sitten on tehty johdos kynäillä.
Monen suomalaisen kesämökkirannassa komeilee laituri. Myös jääkiekon parissa sana mainitaan usein. Silloin se tarkoittaa laitahyökkääjää. Mitään vertauskuvallisuutta asiassa tuskin lienee; laitahyökkääjä-sana nyt vain sattuu helposti lyhenemään laituriksi.
Leipominen on mukavaa puuhaa. Jääkiekossakin leivotaan, ja sitä voi vieläpä tehdä monella eri tavalla. Jääkiekon maailmassa leipominen tarkoittaa kiekon käsittelyä mailalla, yleensä edestakaisin. Lopputulos ei ole niin herkullinen sanan varsinaisessa merkityksessä kuin yleiskielisen leipomisen, mutta kyllä ankaran kiekon leipomisen tuloksena tehty maali tai saavutettu mitali varmasti maistuu aivan yhtä hyvältä kuin voiton kunniaksi leivottu kakku!
Yksi suomalaisten suosimista herkuista ovat lätyt, joita kutsutaan myös letuiksi, ohukaisiksi tai räiskäleiksi. Jääkiekkoilijoille suodaan kuitenkin vain yksi lätty eli itse jääkiekko. Syynä kiekon kutsumiseen lätyksi on luultavasti niiden samanmuotoisuus. Aivan keskenään samanlaisia ne eivät kuitenkaan ole: ainakin minä haluaisin räiskäleeni jääkiekkoa suurempina ja ohuempina enkä ihan niin mustina…
Paperipinoa pitää usein kasassa ja järjestyksessä niitti. Jääkiekossa puolestaan niitti tarkoittaa kovaa taklausta. Asiayhteys on jälleen selvä ja hyvin ymmärrettävä: niittauksen kohteeksi joutuessaan uhri iskeytyy erittäin voimakkaasti jotakin päin, olipa kärsijänä sitten jääkiekkoilija tai paperi.
Ränni on veden ohjaamiseen tarkoitettu kouru, ja yleiskielessä tulevat useimmiten esille talojen rännit. Myös jääkiekkokaukalossa on ränni, tavallaan. Vaikka mitään fyysistä kourua ei olekaan, kiekko voidaan lyödä laitaan, jota pitkin se liukuu nopeasti kaukalon toiseen reunaan. Silloin puhutaan kiekon laukomisesta ränniin.
Urheilusta on hyötyä sanastollisestikin
Jääkiekon piiristä löytyy paljon muitakin sanoja, joilla ei ole aivan sama merkitys kuin yleiskielessä. Yleensä urheilun ja yleiskielen sanoille voidaan kuitenkin osoittaa jonkinlainen merkitykseen liittyvä yhteys. Joskus sanojen samankaltaisuus taas johtuu vain niiden samannäköisyydestä. Urheilun ansiosta monet yleiskielen sanat ovat saaneet laajemman käyttöalueen, joten urheilusta on näköjään hyötyä myös sanastollisesti!
Kieliluotsi toivottaa Suomen jääkiekkojoukkueelle menestystä MM-kisoihin!
Toukokuussa Valko-Venäjän Minskissä järjestettävät jääkiekon MM-kisat tuovat hauskoja jääkiekossa käytettäviä sanoja mieleeni.
