Suomen kielen kolmannen persoonan imperatiivi näyttää tuottavan päänvaivaa monille. Se on siis se muoto, jolla ”käsketään” häntä/sitä tai heitä/niitä: Olkoon sitten niin! Tulkoot lisätyöt tänään!
Ongelmana näyttää olevan, tuleeko sanan loppuun n vai t. Jako on kuitenkin suomen kielioppisääntöjen mukaan periaatteessa helppo ja selvä. Jos kyseessä on yksikkö (hän/se), loppuun tulee n (esim. olkoon, tulkoon, menköön, jääköön). Jos taas käytetään monikkoa (he/ne), loppuun tulee t (esim. olkoot, tulkoot, menkööt, jääkööt).
Mutta silti tuntuu, että usein myös asiateksteissä näkee ännällistä monikkoa ja teellistä yksikköä. Se voi johtua osittain siitä, että kielioppisäännöstä on lupa poiketa tietyissä tilanteissa. Säännöstä poikkeamalla voi esimerkiksi korostaa omaa asennettaan, säädellä mielipiteensä jyrkkyyttä tai tehdä tekstiin muunlaisia sävyeroja.
Turvallisinta lienee kuitenkin pitäytyä suomen kieliopissa ja muistaa helppo nyrkkisääntö. Olkoon siis tämä kielivinkki ohjeena kolmannen persoonan imperatiivin käytöstä kaikille suomen kielestä kiinnostuneille! Ja kiinnostuneet olkoot tervetulleita tutustumaan Kieliluotsin kielivinkkeihin myös tulevaisuudessa!
