Miksi samankokoinen ja hyvänmakuinen kirjoitetaan yhteen mutta isän näköinen erikseen? Vai onko asia edes aina niin? Onko -inen-loppuisten sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamisessa mitään logiikkaa? Logiikkaa kyllä löytyy, mutta myös valinnanvapaus on suurta.
Avainsana-arkisto: suomen kieli
Nimi on iso juttu
Kun maailmaan syntyy uusi ihminen, hänelle annetaan melko pian nimi. Nimi – varsinkin etunimi – on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Millainen nimi olisi objektiivisesti ajateltuna paras ja millä perusteella?
Huhtikuun 2018 kielivinkki
”Otatko kahvia tai teetä?” minulta kysyttiin kerran. Vastatessani ”kyllä, kiitos” sain kysyjältä kummastuneen katseen. Hän olisikin halunnut tietää, haluanko kahvia VAI teetä!
Lue koko juttuAukioloajat oikeaoppisesti
Aukioloaikojen merkitseminen näyttää olevan monelle haastavaa. Harmittavan harvoin nimittäin näkee, että aukioloaikojen kirjoittamisessa olisi noudatettu kielioppisääntöjä kaikilta osin. Yleisimpiä kompastuskiviä on viisi: viivan pituus, välilyönnit, lyhenteet, kaksoispiste ja turhat sanat.
Äijä hyvä, ämmä paha
Suomen yleiskielessä puhutaan miehistä ja naisista, mutta murteissa etenkin vanhemmille miehille ja naisille on muitakin termejä. Miehiin viittaavia sanoja ukko ja äijä pidetään usein positiivisina mutta naisiin viittaavia akkaa ja ämmää negatiivisina. Missä tasa-arvo?
Parempi onneton kuin onnivapaa
Eräs lihamainos saa kielipuritaanin näkemään punaista. Se on mainos, jossa suositaan ja jopa suositellaan käyttämään suomen kielessä lainatavaraa suomen oman rakenteen kustannuksella.