Jänistyyppi jyrää

Kirjoitettu: Kirjoittaja: Kommentteja: 2
Yaris, artikkelikuva

Eräs ystäväni oli huomannut automainoksen, jossa kehotettiin vaihtamaan auto uuteen Yarisiin. Hänen ensimmäinen reaktionsa oli: ”Eikö se taivukaan ’Yarikseen’?”

Taivutustyyppejä useita

Suomen s-loppuisten nominien taivutus on kieltämättä hieman hankalaa. Kuten aiemmassa lokikirjoituksessani olen maininnut, esimerkiksi jänis ja lammas taipuvat keskenään eri tavalla: jänikseen mutta lampaaseen. Kolmatta s-loppuisten nominien taivutustyyppiä taas edustaa varkaus, jonka illatiivimuoto on varkauteen.

Silti mikään noista kolmesta taivutustyypistä ei ole sama kuin tuossa automainoksessa – suomen kielessä ei vain kerta kaikkiaan ole sellaisia sanoja kuin jänisiin, lammasiin tai varkausiin! S-loppuisen nominin sanavartalon pitää aina muuttua jotenkin.Lampaita

Ulkomaalaiset nimet poikkeus, muut lainasanat eivät

Kielitoimiston ohjepankin mukaan s-loppuisia vieraskielisiä nimiä taivutetaan yleensä juurikin siihen malliin kuin tuossa automainoksessa: lisätään sidevokaaliksi i ja heitetään pääte perään ilman mitään vartalomuutoksia. Mutta jos nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan muuten tutuksi, sitä voidaan taivuttaa jäniksen tapaan. Tästä voimme päätellä, että ystäväni kokee automallit tutuiksi.

Ulkomaalaisten nimien lisäksi muut lainasanat käyttäytyvät suomen kielessä usein poikkeavasti. Tässä tapauksessa ne kuitenkin yleensä noudattavat suomen sanoja taivutussääntöjä: esimerkiksi kaktus taipuu aivan samalla tavalla kuin jänis: siis kaktukseen ei kannata koskea.Pallokaktus

Taivutus mennee jäniksen suuntaan

Joka tapauksessa näyttää kovasti siltä, että tulevaisuudessa ulkomaankielisiä nimiä taivutettaessa mallina käytetään jänis‐ tai varkaus-sanojen taivutusmuotoja. Tämä siitä huolimatta, että Kielitoimiston ohje suosittelee helpompaa tapaa. Ehkä suomalaisten kielikorvat pitävät tuota helpompaa mallia luonnottomana?

Edellä olevaa ennustusta tukee myös ystäväni spontaani reaktio automainokseen. Nyt täytyy myöntää, että kyllähän se aina kielipuritaanin mieltä lämmittää, kun suomi ja sen perinteet voittavat ulkomaankielet ja ns. helpoimman ratkaisun tavallisten suomalaisten kielikorvissa! Vaikka kielen kehitys sitten hieman astuisikin Kielitoimiston ohjeen varpaille…

Yaris

Ajaisitko mieluummin Yarisilla vai Yariksella?

Jutta Posti

Tietoja kirjoittajasta

Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. Hän on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.

    Lokikirjoitukseen on jätetty 2 kommenttia:

  1. Teemu Tast

    :,: Mä Juurikin näin, mä Juurikin näin,
    Juurikin kylätiellä mä näin. :,:
    Ja päivä se kesän hellettä loi
    ja tuuli se tuomen tuoksua toi.
    Hän herttainen ol’ kuin aamulla koi,
    kun tepsutti kylätiellä.

    Vastaa
    1. Jutta Posti
      Jutta Posti
      Artikkelin kirjoittaja

      Vanha kunnon Å jenta å jag toimii näköjään tässäkin! 🙂 Juurikki olisi kyllä tosiaan myös hyvä, maanläheinen nimi. Esimerkiksi ”Jutta Juurikki” ei kuulostaisi hassummalta.

      Mutta totta: ”juurikin näin” on hyvin kiistelty ilmaisu, vaikka sitä käytetään melko paljon. Juuri-sanaanhan ei periaatteessa tuota -kin-loppua tarvita. Joissakin tapauksissa juurikin-sanalla on kuitenkin harkittu merkitys tekstin tehostajana – tai keskustelun avaajana!

Jätä vastaus, kommentti tai kysymys

Antamasi tiedot julkaistaan kommenttisi yhteydessä sähköpostiosoitettasi lukuun ottamatta. Kieliluotsi ei luovuta sähköpostiosoitettasi muille. Tutustu tarkemmin tietosuojaselosteeseemme.