Lisää sanoja suomeen, kiitos

Kirjoitettu: Kirjoittaja: Kommentteja: 2

Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen sanatietokanta laajeni vuonna 2018 melkein kahdeksalla tuhannella sanalla. Poimimme niistä muutaman tarkempaan tutkintaan. Tunnetko sinä jo ne kaikki?

Tutun ilmiön tai täysin uuden asian konkretisointi

ilmastoahdistus, kotihäpeä, kotipositiivisuus, tulorekisteri…

Kotipositiivinen sydän
Kotipositiivisuus kunniaan!

Monelle tavalliselle ihmiselle hyvinkin tutut tunnetilat ilmastoahdistus ja kotihäpeä tai vaihtoehtoisesti kotipositiivisuus ovat ikään kuin saaneet kasvot sanatietokantaan hyväksymisen myötä. Kun sana on virallisessa sanastossa, voidaan olettaa, että sen tarkoittama asia on tuttu erittäin monelle ihmiselle. Parhaimmillaan ihminen voi oivaltaa, ettei olekaan yksin ilmastoahdistuksensa tai kotihäpeänsä kanssa, mikä puolestaan saattaa lievittää maailmantuskaa yksilötasolla.

Joskus taas jokin täysin uusi ja ennen tuntematon asia vain kerta kaikkiaan vaatii oman, uuden sanansa. Esimerkkinä siitä on uusi tulorekisteri, joka kokoaa ihmisten palkka-, eläke- ja muut viranomaisten tarvitsemat tiedot yhteen paikkaan vuoden 2019 alusta alkaen.

Huomiota herättävää on, että monet tämäntyyppiset, konkretisoivat sanat ovat yhdyssanoja. Niiden osat ovat yleensä aivan tavallisia, ennestään tuttuja sanoja – ne on vain yhdistetty eri sanoihin kuin aikaisemmin. Tällaisten uusien yhdyssanojen merkityksen pystyy usein päättelemään melko helposti, vaikka yhdyssana itsessään olisikin ennestään tuntematon.

Englannista pesee

Crapland, firettäjä, flippaus, flossaus, GDPR, kotvia…

Kahvitauolla kotvimassa
Kotviessa voi käydä vaikkapa näin.

Uusia sanoja tulee suomen kieleen myös muista kielistä, usein englannista. Vuonna 2018 niitä tuli taas sankoin joukoin: Esimerkiksi Lappia pilkattiin sen lumettomuuden vuoksi Craplandiksi, uusi tietosuoja-asetus GDPR nousi huomiota herättäväksi asiaksi varsinkin yritysmaailmassa ja flossaus oli pinnalla etenkin tanssivan nuorison keskuudessa. Monet opettajat suosivat opiskelijajohtoista flippausta vaikka eivät laiskoja olekaan, ja minäkin huomasin olleeni nuorena firettäjä, vaikka sellaista sanaa ei siihen maailmanaikaan tunnetukaan. Kuitenkin jo silloin 2000-luvun vaihteessa me nuoret opiskelijat haaveilimme pikaisesta eläkkeelle pääsemisestä!

Piristävää poikkeustapausta sanojen lainaamisesta muista kielistä edustaa taukoilua tarkoittava verbi kotvia. Se kun on napattu suomen murteista. Kotvimisesta puhutaan lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, osassa Savoa sekä Kainuussa mutta myös paikoitellen Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Vanha asia uudelle tasolle

kaupunkivene, lumihiutaletorttu, ruokakoira…

Kaupunkiveneitä
Paremmanpuoleisia kaupunkiveneitä.

Monet tutut asiat ja ilmiöt laajenevat tai päivittyvät ajan myötä. Silti myös alkuperäinen versio jää usein voimaan itsenäisenä, joten laajennus tai päivitys tarvitsee kokonaan oman, uuden sanansa. Usein sanan jokin osa on kuitenkin sama kuin alkuperäisessä asiassa tai ilmiössä.

Kaupunkipyöriä on jo monessa kaupungissa, joten myös uusi sana kaupunkivene on helppo ymmärtää. Se toimii samalla periaatteella kuin kaupunkipyörä – vain väline on eri. Sama ilmiö näkyy ruokakoirissa, joiden kollegoja ovat huume- ja ruumiskoirat. Sanan alkuosa vain täsmentää, mikä on koiran pääkohde etsinnöissä. Joulutortuistakin voi valintansa mukaan tehdä perinteisiä tähtitorttuja tai uudenmallisia lumihiutaletorttuja, vaikka maku säilyykin samana. Kätevää!

Uusia sanoja taas tänä vuonna

Kun vuosi sitten kirjoitin vuoden 2017 uusista sanoista, tavallinen tallaaja ei tiennyt vielä mitään käristyskupolista, Trumputinista eikä positiivisesta luottorekisteristä. Nyt ne muistaa ainakin kuulleensa viime vuoden aikana. Olemme siis taas viisaampia, ja sanavarastomme on laajentunut. Odotankin erittäin kiinnostuneena, millaisia sanoja vuosi 2019 tuo tullessaan – miten paljon tämän vuoden aikana viisastun muiden suomea puhuvien tavoin!

Jutta Posti

Tietoja kirjoittajasta

Jutta Posti (FM) on haminalainen humanisti ja kielifriikki. Hän on kielipalveluja tarjoavan Kieliluotsin perustaja ja kieliasiantuntija.

    Lokikirjoitukseen on jätetty 2 kommenttia:

  1. Kolumbus

    Ymmärrän, että kielen pitää uudistua samaa tahtia ympäröivän maailman kanssa. Mutta maltti on valttia myös kielen uudistamisessa. Kotimaisten kielten keskuksen vuonna 2018 hyväksymistä uudissanoista monet ovat luvalla sanoen väkisin synnytettyjä. Kaikkien sanojen sisältö ei edes aukene tavalliselle ”taatelin tallaajalle”. Järki käteen. Ei pidä juosta kaiken maailman muotivirtausten perässä – ei ainakaan mainoskielen. Mainosnikkarit turmelevat suomen kielen. Uuslukutaidottomat nuoret omaksuvat lehtimainoksissa käytetyt kielikuvat, ja kierre on valmis. Rikas kielemme köyhtyy. Toivottavasti Kotimaisten kielten keskus pitää näppinsä visusti erossa mainoskielestä ja hiljentää vauhtia suomen kielen uudistamisessa. Liki 8000 uutta sanaa on yltiöpäistä hypetystä. Onko esimerkiksi ohi menevä muotitanssi flossaus syytä ujuttaa virallisesti suomen kieleen?

    Vastaa
    1. Jutta Posti
      Jutta Posti
      Artikkelin kirjoittaja

      Kiitos kommentistasi! Uusissa sanoissa on tosiaan se mielenkiintoinen piirre, että koskaan ei voi etukäteen tietää, mitkä niistä jäävät aktiiviseen kielenkäyttöön ja mitkä ovat vain joitakin viikkoja kestävä, ohimenevä ilmiö. Annetaan uusille sanoille kuitenkin mahdollisuus – nekin kun omalla tavallaan ovat kielen rikkautta ja merkki sen elinvoimaisuudesta!

Jätä vastaus, kommentti tai kysymys

Antamasi tiedot julkaistaan kommenttisi yhteydessä sähköpostiosoitettasi lukuun ottamatta. Kieliluotsi ei luovuta sähköpostiosoitettasi muille. Tutustu tarkemmin tietosuojaselosteeseemme.