Huonekaluostoksilla käyminen on yllättävän vaikeaa. Vaikeuksista voisi tehdä pitkänkin listan, mutta kieliasiantuntijalle eniten tuskaa on tällä kertaa tuottanut huonekaluihin liittyvä termistö – tai tässä tapauksessa yhden termin puuttuminen!
Työpöydistä, kirjahyllyistä tai tv-tasoista puhuttaessa ilmoitetaan yleensä huonekalun korkeus, leveys ja syvyys. Kaikki on hyvin, jos mitat sattuvat kohdilleen. Ongelmia ei synny myöskään, jos tarvitaan korkeampi, matalampi, leveämpi, kapeampi tai syvempi pöytä. Mutta entä jos pöytä onkin liian syvä? Millaista pöytää sen tilalle silloin pitäisi tiedustella?
Syvän vastakohta on yleensä matala, mutta huonekalujen tapauksessa matalaa käytetään korkean vastaparina. Myös pinta-sanaa voidaan käyttää syvän vastakohtana, mutta tällöin kysymyksessä ei ole adjektiivi, joten sekään ei ole käyttökelpoinen tähän tarkoitukseen. Vanha keino on myös käyttää epää adjektiivin etuliitteenä vastakohdan aikaansaamiseksi, jolloin työpöytä olisi epäsyvä. Sekään ei kyllä kuulosta kovin hyvältä.
Auttakaa, hyvät lukijat! Mitä termiä pitäisi käyttää huonekalujen syvyyden vastaparina?
Vanha työpöytä on liian syvä. Haluaisimme… öö… vähemmän syvän pöydän.
Kirjoitukseen on jätetty 2 kommenttia:
Samaa olen pähkäillyt. Kerro jos keksit vastauksen!
Artikkelin kirjoittaja
Kiitos kommentistasi! Vielä ei ole tullut osuvaa termiä vastaan, vaikka olen keskustellut asiasta hyvin monien ihmisten kanssa. Terminmetsästys siis jatkuu! 🙂